Mökillä sen tajusin,
kun kuvittelin kuulevan jumalan,
tai sitten saatanan.
Sain siellä päähän pinttymän,
tulevasta menneestä unohduksesta,
menevästä tulevasta menneisyydestä.
Juoksin tarinassa kirjoitetun,
juoksin tarinaan sotkuisten retkien,
lepoa vailla hetkien.
Sen lammen helmen sinulle sukelsin,
muistatko kuinka tukkaasi tukistin,
hellästi kaulastasi puristin.
Soudimme poikki lammen,
kurki lauman ohitimme tammen,
joimme rakkauden sammen.
Poikkipuita kompastelimme yhtenäisin jaloin,
niin kolusimme kannoissa,
kuusiston helmoissa toisemme vannoimme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti