Pervojen ajatusten peloista säkenöiviin päivä huoneisiin.
Pelon tärinästä romanttisiin kainalopieruihin.
Romantiikan kliseistä suuntana itää.
Peruuttamattomista liikkeistä paluu takaisin oravanpyörään tuntuu psykeleedisen kuolettavalta.
Kuinka näyttääkään kotikatu hiljaisuuttaan, sillä pilvetkin näyttävät peruuttavan taivaalla.
Ei ole oikeutta pysähtyä villin sahdin vereen virratessa, niin kuin ei ollut pysähtyä illan pikkutunnit.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti