Hullu täällä terve. Ajattelin kirjoittaa kirjeen näin ajankuluksi.
Voisin näin ensiksi kertoa vähän itsestäni, sillä haluan, että saatte minusta jonkin kuvitelman. Omistan pitkät mustat hiukset. Upotin hiukseni mustaan maalikannuun, koska en löytänyt pensseliä jolla olisin maalannut Saatanan seinään. Paskat mistään pensseleistä, eihän minulla olisi edes ollut varaa pensseliin. Ajattelin, että kun päästä löytyy karvoja ja muutenkin jostain on säästettävä tällaisina aikoina, kun joutuu perseestä kaapimaan rekka miehen pastilleja.
Pukeudun pitkään mustaan nahkaiseen takkiin joka on minulle aivan liian iso, se on niin iso, että lähden lentoon aina kun meri tuuli puhaltaa. Paskat mistään siivistä, sillä onhan minulla takki joka lennättää minut myrskyn tullen viroon, josta haen täydennystä autotallin viinakaappiin. Älkää vetäkö vääriä johtopäätöksiä, että olisin joku juoppo, ei viina ole minulle mikään ongelma. Viina on saatanan tuoma lahja meille kaikille pikku Saatanan pojille.
Kirjoitin viime viikolla kirjeen naapurin tytölle. Olen katsellut häntä pidemmän aikaa, mutta nyt rohkenin ja tein sen. Kirjoitin näin: Sinä kaunein lumpeen kukka viehättävin terälehdin saat minun polttimet sulamaan silmä kuoppiini. Et voi uskoakaan omaan kauneuteen, ellen sitä sinulle todista.
Mutta kirjoitin tämän kaiken omalla ulosteellani ja voitte arvata, että sainko vastausta. Odotin viikon ja toisenkin viikon, kunnes vastaus saapui juuri ennen nukkumaan menoa. Kuulen mieletöntä rutinaa ja pauketta oven suusta ja huomaan kuinka paska valuu posti luukusta suloisesti eteisen punaisella matolle. Aivan uskomaton rakkauden osoitus. Aloin pohtimaan, että oliko hän pantannut pari viikkoa jotta voisi antaa viestin minulle, nimittäin en ole koskaan nähnyt noin suurta kasaa paskaa! Vai muuttuuko tyttö iltaisin hevoseksi?
