Yön

Yön vaellan läpi laivojen, metsien, vuorien, pilvien, sekä näen, mitä on tulossa kautta unien.

Kirkasta ja hämärää vuorotellen, pimeys valoa ennen, jälkeen jätetyt säteen lemmet.

Tulevat, menevät ja olevat hetken katoavat silmissä, päivää katsotaan reunalta pilvien.

Odotamme noutajaa, jonka tulemme kohtaamaan ennemmin tai myöhemmin. 

Yön vaellan varjoissa, aivoissa ja kankkulan kaivoissa.
Menen nukkumaan, jotta voin herätä taika maailmasta.
 





 

Konflikti

 Konflikti ja sen synty.

Yksi paikka, paljon ihmisiä ja tarpeeksi väärää informaatiota, niin nämä johtavat konfliktiin.

Elämme tällä hetkellä informaatio aikaa, mutta on tullut vahva tunne siitä, että mitä enemmän informaatiota on, niin todellisuudessa se ei näy.

Jos tahdomme vähentää tai hillitä konflikteja, niin paras lääke siihen tuntuu olevan hiljaisuus!

Toisaalta, jos ei ymmärretä hiljaisuuden voimaa, niin emme voi välttyä konflikteilta.
 Tämä vetoaa intternettiin, kuin myös konkreetisissa ihmissuhteissa.....



Kuka sanoo pitävän konfliktin hallussa, vai onko konflikti hallitsematonta?

Kun sanotaan, että ennen sotaa on konflikti, niin sodan synnyt ovat peräisin hallitsemattomista konflikteista, siis puutteellisesta tiedosta johtuvia väärinkäsityksiä.
Näin ollen saadaan helposti ajatus, että eihän meillä pitäisi olla konflikteja saati sotia, kun tietoa on enemmän, mitä laki sallii.
Kuitenkaan kyse ei olenkaan pelkästä tiedosta, vaan kyse on todellisesta fakta tiedosta, joka on hukkumassa maisemoituihin iskulauseisiin.....



Kenen pinna antaa myöden, ja kenen pinna kiristyy niin, että kohottaa nyrkkinsä muiden yläpuolelle huomioimatta tapahtuman merkittävyyttä?

Vaikka konfliktit ovatkin puhdistusta, niin valitettava usein konfliktit etenevät aivan liian pitkälle.
Se, mistä tietää että konflikti on mennyt liian pitkälle, niin on unohdettu mistä konflikti johtui, koska aiheita on kaivettu lisää esille.
Ne aiheet jotka nousevat esille ja sanotaan olevan putteelista vastapuolella, niin hyvin usein sen onkin oma peilikuva.
 

Vapaus?

Kuu on herättänyt pedot henkiin, eikä auta laki, ei uskomukset, eikä totuus, ellei kansa saa rauhassa toteuttaa omia unelmiaan.

Pelkoa on viljelty riittämiin.

Onko välttämätöntä aloittaa uusi sota rauhan puolesta, jos on, niin voimme unohtaa rauhan!

Vaihtoehtomme käyvät päivä päivältä vähäisemmiksi, sillä ajatusmaailmat eroavat niin suuresti toisistaan ja vapaus on nykyisin vain pelkkä sana, niin kuin monet muutkin, mitä käytetään markkinointikikkana.
Jos emme pysty pitämään valtion sisällä rauhanomaisuutta, yhtenäisyyttä, saati diplomaatisuutta, niin lopputukokset ovat kaootiset.

Kysymys kuuluu, että mitä nykypäivänä tarkoitetaan vapaudella?

Onko se sitä, että saamme valita, mitä puemme, luemme, syömme, puhumme, vastustamme, tuemme, taikka ylipäätään teemme?

Edellä mainitus olivat yksinkertaisesa muodossa vapaudesta, mutta jos mietimme vapautta syvällisemmin, niin mitä kaikkea sieltä tarkaaottaen tarkoitetaan?

Joko kaikki tietvät tasantarkaan, mitä on vapaus, tai sitten kukaan ei tiedä, mitä sillä tarkaaottaen tarkoitetaan.
 Epäilen molenpia, sillä itse sanon tietäväni, mitä on vapaus ja samaan aikaa joku on minua vastustamassa.
Tuntuu jopa typerältä sanoa olevansa oikaessa, sillä olen aina jossain määrin väärässä, tosin riippuen siitä, missä satun lausumaan totuudesta tai vapaudesta.

Voin puida vain omalta kohdaltani näitä asioita, jotta pääsisin syvemmälle itse vapauden totuuteen, on siis kysyttävä itseltäni, olenko vapaa?
Euroopassa olemma saaneet mielestäni vapaasti valita mihin suuntaan olemme menossa, mutta nyt olemme tulleet tiettyyn päätepisteeseen, jossa puntaroimme vapauden uudelleen.

Voin sanoa olevani vapaa, mutta sanonko sen vain siksi, että  minut on aivopesty nykyisellä euroopalaisella järjestelmällä?
 Mistä voin olla niin varma, että minua tai meitä ei olla aivopesty valtiojohdon toimesta.
Ja että, miksi näin tehtäisiin, niin kysymykseen ei ole kovin vaikea vastata, sillä kansalta halutaan peitellä tai kaunistella asioiden todellisuutta.
Se on tietenkin järkevä tapa pitää kansa jossain ruodussa, mutta siihen sisältyy suuri mutta.
Jos peittely ja salailu jatkuu pitkään, niin horjuttaa se luottamusta ja yhteen kuuluvuutta.


Ymmärrämmekö kuinka eri järjestelmät ajavat meitä aina johonkin suuntaa, ja ymmärrämmekö sen mihin se meitä johtaa?

Liitymme johonkinkin järjestelmiin varsin vähäsin perustein, tietämättä järjestelmän todellista akendaa.
Voiko sitä pitää järkevänä kehityksenä, että luotamme sokeasti johtajiin, joita ei kiinosta pätkääkään, mitä tapahtuu kun 100 ihmistä on jakamassa yhtä leipää.

Pyydän, miettikää vielä pieni hetki ennen valintaa.






 





 


 

Täysikuu

Ketkä samaa kuuta katsoo, kuljettakoon kuu heidät yhteen.
Tulkoon kuun valo ja valaiskoon sen, mitä aurinko ei valaise.
Nähkää yössä kirkastuva kuu, joka näyttää enemmän, mitä olisitte voinut edes kuvitella.

Vihreä keidas

Viheriöiden keskellä, lehtipuiden ja pensaiden iloitessa kesästä.
Tuuli puhaltaa puihin niin, että puut notkuvat kuin latinonaisen lanteet.

Ihailen luonnin epäjärjestyksellistä järjestystä, se toimiin sinfonian lailla, aina jotain yllättävää ja kaunista.

Ihailen meidän suurinta taiteilijaa, maailmaa joka näyttää ja keksii monimuotoisuudellaan aina hienoinpia ja taas hienonpia kokonaisuuksia.

Olkoon sää tai vuodenaika mikä tahansa, niin aina on jotain mistä kirjoittaa, maalata, piirtä, mitä nyt pieni ihmismieli ikinä keksiikään.

Kaiken mitä näen, kuulen, tunnen, maistan ja haistan, niin kaikki ne ovat tämän suurentaiteilijan luonnosta.

Meille pienemmille taiteilijoille on annettu mahdollisuus käyttää näitä mahdollisuksia, mitä saamme olla hyvin kiitollisia ja meidän tulisi kunnioittaa tätä maailmaa.

Jos emme kunnioita maailmaamme, niin ei sekään kunnioita meitä.
Jos vielä jatkamme saastuttamista samaan tahtiin niin kuin aikaisemmin, niin kuin sanonta kuuluu, paha saa aina palkkansa.












 

Matkalla avaruuteen

Hei haloo, onko siellä ketään?

Kuulen oman huutoni ennen kun ammun raketin taivaan tuuliin.

Missä kaikki ovat, miksi olen lähettämässä rakettia avaruuteen?
Vain pieni hetki ennen kun olen avaruudessa. 
Näen punaisen planeetan johon rakettini on kohdistettu, minun tulisi kääntää kytkin keski asentoon juuri oikealla hetkellä, tai muuten koko retki on pilalla.
 Otan kytkimen käsiini ja odotan lähtölaskentaa, joka alkaa kymmenestä alaspäin.

Hikikarpalo valuu selkäpiitä pitkin, käteni vipisevat kuin tehosekoitin konsanaan.
Jännitys valtaa kehon, lähtölaskenta on käynnissä, jokainen sekunti tuntuu pelottavan pitkältä, pidemmältä kuin Elviksen lahkeet.
En oikein tiedä miten päin olisin, mutta ei kai sillä niin väliä, sillä avaruudessa se on samantekevää.

Sekunnit ovat kuluneet vähiin, kohta siis rytisee ja kovaa.
Puristan rystyset valkoisena kytkintä, viimeinen sekunti värähtää ja puristan kytkintä kaikin voimin yhteen, klik, kytkin napsahtaa.

Olen matkalla punaiselle planeetalle, helpottunut huokaus ja hajutkin on sen mukaiset, kuumuus oli niin kova, että poltti minun perskarvat.
Taas yksi huoli vähemmän, nimittäin ei tarvitse enään käyttää skrabaa ulostuksen jälkeen.
Kuitenkin sehän on ollut suurin huolenaiheeni tälle matkalle lähdettyäni.

Huolet sikseen, edessäni paistaa valtava punainen planeetta, aavemmainen ja kammottava hiljaisuus näyttää vallitsevan tätä paikkaa.
Hiekkaa, heikkaa ja vielä kerran hiekkaa, sitä on silmänkantamattomiin.
Tämä paikka näyttä siltä, ettei täällä kovin usein vierailla, tai jos vieraillaan, niin tämä ei ainakaan ole mikään suosittu lomakohde.
Vaikka en näen sille mitään estettä, jos täällä olisi kaikki tarpeelinen, kaikki mitä ihminen tarvitsee, vessa, jääkaappi ja telkkari ja ehkä pari hyvää kirjaa, siinähän on viihdettä kerrakseen.
Hyvä tavaton meinasin aivan unohtaa aivojen jatkeen, puhelimen, ilman sitä ei missään nimessä tultaisi toimeen.

Tehtäväni täällä on luoda uusi siviilisaatio, tehdä uusi maailma ja aivan uusi tulevaisuus.
Mahdollisuuksia on vain yksi, niin kuin aina ennenkin ja aikaa ajallisesti, en siis haaskaa aikaa enempään.


Jääköön punaisen planeetan arvoitus vielä toistaiseksi auki, mutta annetaan ajan kuljettaa meidät sinne, mihin se meidät kuljettaa.