Hetki

Kun silmät kiinni laitat, ja oikein pitkään matkataan, niin missä värissä avaat silmäsi?

Käytkö lävitse värivalikon pyöräyttämällä rullaa, vai pysähdytkö punaisiin lainkuuliaisena?

Keräätkö maisemia varrelta virran ja laitat parhaimmat muistiin?

Jalokivet, jotka meren pohjassa heijastelevat kalastajan sielua, saavat arvonsa pysyä pohjassa. On kevyempi askeltaa taskut tyhjänä, kun nuuskamuikkunen soittaa huuliharppuaan.

On vaeltajan sielussa lämmin sydän, joka sykkii helmisimpukan helmen lailla. On vaeltaja rannoilta nähnyt auringonnousun ja -laskun, sen kiertokulun ja kuluttavan kierron.

Hän on painanut päänsä veteen ja nähnyt toisen maailman. Hän on nähnyt lauman itseään ja toisiaan syövän. Hän on todistaja ja itse syyllinen syyttömyyteen.

Aika, jota sanotaan elämäksi, on se muutettu muutamaksi numeroksi ja kirjaimeksi, kun hetki meni ohi.

Kulussa, ajan alhossa tavataan pähkinänsärkijä ja särki, jolta riistettiin henki. Vedestä vietiin happi, keksinnöstä keksijälle kultainen arvonappi.

Hirteen ei ainoastaan joutuneet joutilaat, vaan myös pappi, koska vannoi valan kanssa ylimmän.

Vieläkin mietimme, miksi toimimme niin kuin toimimme. Tehty päätös on peruuttamaton, jotain on tapahtunut, jotain tapahtuu jatkossa toisin.

Vieläkö silmiäsi ummistat, vaikka olisi mahdollisuus katsoa ympärille, pois raunioista ja aution peittämästä tyhjyydestä.