Tyhjyys osa ainetta leijailee,
näkymätön sumu rivien välissä,
älä katso edessä laajenevaan.
Täydestä olo tyhjenee,
tyhjyyttä ilmaa ei näe,
ei koe fyysisesti.
Näkymätön näin lua,
kuoriutuvan tyhjän atomin,
paineesta toistaa itseään.
Pyörii omalla radalla,
törmää taas reitillään,
uusiutuu toisen tavalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti