tiistai 27. kesäkuuta 2017

Yön

Yön vaellan läpi laivojen, metsien, vuorien, pilvien, sekä näen, mitä on tulossa kautta unien.

Kirkasta ja hämärää vuorotellen, pimeys valoa ennen, jälkeen jätetyt säteen lemmet.

Tulevat, menevät ja olevat hetken katoavat silmissä, päivää katsotaan reunalta pilvien.

Odotamme noutajaa, jonka tulemme kohtaamaan ennemmin tai myöhemmin. 

Yön vaellan varjoissa, aivoissa ja kankkulan kaivoissa.
Menen nukkumaan, jotta voin herätä taika maailmasta.
 





 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti