torstai 9. heinäkuuta 2020

Odotus

Ajat on ajaton, mitä ajaton on, kun aikaan aikaiseen herään. Käsiään käsittämätön, hän kädetön kärsii kädellisten otteesta. Näkijä nähdessään, hänen aikakäsite häiriintyy. 

Katsokaa nyt, maailma paljastaa itseään kerros kerrokseltaan, mutta hienovaraiset pinnat hälvenevät hiljakseen. Niin, tuolta taivaalta putoavasta pisarasta saadaan valtameri, kun kuu imaisee rantaviivan horisonttiinsa. Pilvien peittämät käsitykset jätetään odottamaan ukonilmaa, tai peräti trombia.

Mielummin kielletään, tuomitaan anonyyminä asiantuntijana. Nämä ironisoivat lampaanpäät reväyttävät suunsa ja sarkastiset kilpikonna ottavat luodit kilpiinsä.

Tabun rikkojat asetetaan ennakkotapausasemaan. Niin rohkeaa, he sanovat, ja pakenevat paikalta.

Perusjärjestykseen ja sen sääntöön kuuluu avata ja sulkea toinen. Tasapainottomuus perustuu perusteettomaan jakamiseen, sekä pääsemättömän rajan ylianalysointiin. 

Aavistava odotus pyöräkellarin ovella. Koska voi polkaista täyteen vauhtiin tukka hulmuten? Koska odottavan aika on pitkä, niin odottava elää aikaansa pidempään.

Vielä kolahdusta vailla, vailla viittä, vailla heilahtavaa ruutulippu, vailla vaanivaa katsetta. Syy ja seuraus, seurauksen syystä jää yksi neljästä pois. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti