Ei ollut hulluutta oksentaa aakkosia muoviämpäriin. Ei myöskän ollut hulluutta löytää itseään ämpäristä, näiden villien aakkosten ympäröimänä. Eikä ollut hulluutta aivastaa ämpäriin niin, että laidat vääntyivät vokaaleista.
Menin törmäämään WC Ankkaan. Hän mulle avasi suunsa ja sukelsin Ankan kitaan. Liuttelin kurkkua pitkin vatsahappoihin ja pesin hapolla kainaloni.
Kuinka siinä sitten kävikään. Kainalot hikeentyivät ja hetkessä seison kainalo metsässä. Huvittava Leijona moikkaa minulle harjaten harjaansa ja apinamies svgengaili lijaanilla paikalle.
Apinamies karjaisee ylväästi kerran. Paikalle paukkii pikimetsästä punainen Norsu, kaataen tikkari tikapuita
Norsu heittää voltin ja täyttää kärsänsä vedellä. Suojaudun jäätelötuutin taakse, sillä huomaan kärsässä olevan paineen vielä suureempi, kuin painekattilassa.
Eikä ollut enään mitään tehtävissä, kun Norsun kärsä pamauttaa masiivisella paineella muumilaakson ikkunat säpäleiksi.
Muumipeikko herää uniltaan, ja Pikku Myy herättä mymmelin katsomaan taivaalta roikkuvaa kärsää.
Muumilaaksossa näyttää tulevan kevät, kun kukat puhkeavan unimaiseen kukkaan.
No eipä täällä jaksanut kauaa liukumäkeä liukua, kun huomaa Apostolin kelluvan punaviinissä ja laulamassa Ruotsalaisia juomalauluja.
Mitähän muuta täältä ämpäristä vielä löytyisi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti