Kuinka paljon meillä on estoja, mitä emme uskalla näyttää vai siksi, että pelkäämme paljastuvan tai paljastavan itsemme.
Vaikka toimintamme ei välttämättä olekkaa tietoista, niin toimintamme perustuu pelkoihin.
Se tarkoittaa sitä, että lukittaudumme taloon eikä kukaan kuule ääntämme.
Se tarkoittaa sitä, että astumme kierolle poluille kerta toisen jälkeen.
Aika näyttää ja käyttää meidät loppuun ja siten meidän mielen terveys tulee väistämättä kärsimään.
Haluammeko asettaa jotain tiettyjä rajoja sille, että kuinka meidän tulisi elää joidenkin muiden asettamilla ehdoilla?
Haluammeko tuhota toisiamme turhanpäiväisellä paasauksella ja täten murskata suuria unelmia vain siksi, että toimimme ilman tietämystä?
Mihin on kadonnut moraali.
Mihin on kadonnut yhteisön henki, vai onko sitä koskaan edes ollut?
Onko järkevää rajoittaa ajatus maailmansa tiettyyn piiriin ja tiettyihin lähteisiin?
Jokaisella on omat lähteet, mistä sitten hankkii tietonsa ja vetää johtopäätöksensä niiden pohjalta.
Siinä ei ole mitään väärää, mutta joskus olisi hyvä jättää sanomatta ja miettiä mitä sanoo!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti